Kaste liittää kirkon jäseneksi ja Kristuksen seuraajaksi

Lämpimät onnittelut, lapsi on ihme ja ilo!

Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. (Psalmi 139: 13–14)

Kaste on keskeisin kirkollisista toimituksista, sillä se on ehtoollisen ohella toinen luterilaisen kirkon sakramenteista. Kastetta nimitetään myös ristiäisjuhlaksi, sillä kasteen yhteydessä lapsen rintaan ja otsaan piirretään ristinmerkki, joka kertoo, että lapsi liitetään kristittyjen joukkoon. Lapsi ristitään kristityksi.

Kirkon jäseneksi tullaan vain kasteen kautta. Kasteen voi saada missä iässä vain, myös nuorena ja aikuisena. Kasteessa Jumala liittää ihmisen Jeesuksen Kristuksen yhteyteen ja hänen kirkkonsa jäseneksi, jolloin kastettava saa pelastuksen lahjan ja Pyhän Hengen.

Milloin kasteelle

Lapsen kaste toimitetaan yleensä ennen kuin lapsi täyttää kaksi kuukautta. Se voidaan toteuttaa joko kirkossa, kotona tai muussa sopivaksi katsotussa paikassa. Kastettavan lapsen vanhemmista vähintään toisen on oltava kirkon jäsen. Uskonnonvapauslain mukaan alaikäinen lapsi seuraa äitinsä uskontokuntaa. Jos äiti ei kuulu kirkkoon, on vanhempien tehtävä sopimus, että lapsi seuraa isänsä uskontokuntaa.
Lapsella tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelisluterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäseniä. Kirkkoherra voi myöntää luvan, jossa todetaan, että yksi kummi riittää.

Kasteesta sopiminen

Kasteesta sovitaan soittamalla kirkkoherranvirastoon. Silloin varataan esimerkiksi seurakunnan tila, jos sitä tarvitaan, sovitaan kasteaika ja kastava pappi. Ennen kastejuhlaa vanhempien ja papin välisessä keskustelussa puhutaan kasteen merkityksestä ja sovitaan käytännön järjestelyistä. Papin kanssa voidaan tavata  perheen kodissa tai kirkkoherranvirastossa.  Ennen tapaamista on hyvä tutustua kasteen järjestykseen, miettiä virsiä ja omia toivomuksia. Kastejuhlassa kummit ja muut läheiset voivat lukea raamatunkohtia, avustaa esirukouksessa, esittää musiikkia jne. Näistä asioista sovitaan, kun suunnitellaan tilaisuutta papin kanssa. Tässä tapaamisessa perehdytään myös maistraatista tulleen rekisteröintipaperin täyttämiseen.

Kastejuhla

Kastejuhlaan pappi tuo mukanaan kastejuhlan ohjelmat ja kaste- ja kummitodistukset sekä kastekynttilän. Kastejuhla on hyvä paikka polttaa myös sisarusten kastekynttilöitä. Seurakunnalta saa tarvittaessa lainaksi kastemekon.

Kastepuu

Ivalon ja Inarin kirkoissa on kastepuu. Kastepuuhun ripustetaan lapsen oma kaste-enkeli, jossa on lapsen nimi ja kastepäivä. Kaste-enkeli ripustetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa kastepuuhun ja kastetun lapsen puolesta rukoillaan. Lapsen vanhemmat ja sisarukset ovat tervetulleita laittamaan kaste-enkelin kastepuuhun. Kastepuu muistuttaa seurakunnan esirukouksesta kastettujen lasten puolesta.

YouTube-video
Kastetilanne jossa kummi tuo lasta lähemmäs kastemaljaa ja pappia.
YouTube-video
YouTube-video

Ristiäiset voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Lapsen tai aikuisen voi kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Papin kanssa käydään ennen ristiäisiä kastekeskustelu, jonka aikana sovitaan ristiäisiin liittyvistä asioista. Seurakunnat varmistavat lapsen nimen laillisuuden, joten nimi tulee ilmoittaa seurakunnalle hyvissa ajoin, esimerkiksi juuri kastekeskustelun yhteydessä.

Ristiäisten järjestäminen

Kastetilaisuuden kulku vaihtelee sen mukaan, minkä ikäinen kastettava on. Usein kaste tapahtuu muutaman kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kasteessa lapsi liitetään nimeltä kutsuen kristilliseen uskoon ja seurakunnan jäseneksi.

Ristiäisten kulku